Tunteiden ristiriitaa

En taas tiedä mistä alottaisin kun mielessä pyörii niin paljon kaikenlaista. Joulu on jo kohta, enään muutama viikko. Eilen oltiin ensimmäistä kertaa kunnolla jouluostoksilla ja tarttuihan sieltä matkaan jos jonkinlaisia lahjoja, mutta suurin osa kuitenkin on vielä ostamatta. Illaksi mentiin mumman ja paapan luo ja tänään oltiin Juuson pikkusiskon synttäreillä, eli viikonloppu hurahti taas tosi nopeeta ohi.

Muutama viikko sitten käytiin rakenneultrassa. Vauvelilla oli kaikki hyvin, ei vaan taas oikeen suostunut yhteistyöhön vaan kääntyi aina poispäin ettei vaan ultratäti saisi katsottua että kaikki paikat on siellä missä pitääkin. :D Perjantaina oli sitten taas neuvola, sain ajan sokerirasituskokeeseen ja taas kasan kaikenlaisia muita lappuja sekä tunnukset, että saan täyttää sairaalaan esitietolomakkeet, apua, kai se synnytys sieltä pikkuhiljaa oikeasti alkaa lähenemään! Sain myös lääkemääräyksen jota voisin apteekista hakea halutessani ja kokeilla pahoinvointiin, mutta katotaan nyt haenko, vielä en ainakaan ole hakenut. Meillä alkaa myös perhevalmennus tammikuun puolessa välissä, johon jo saatiin ajat.

Kaikki ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, ei koko syksynä, mutta viimeisen kuukauden/ puolentoista kuukauden aikana myös henkisellä puolella sen on alkanut huomata. Se että syksy on ollut niin raskas pahoinvoinnin yms suhteen, tiesin alkavan vaikuttaa jossain kohtaa myös henkisellä puolella ja se nyt sitten alkoi joskus marraskuun alkupuolella, tarkkaan en muista. Ristiriitaisia tunteita vauvan suhteen ja myös meidän parisuhteen osalta on ollut silloin tällöin alusta asti mutta eiköhän se ole ihan normaalia. Nyt kuitenkin niitä ei niin positiivisia ja iloisia/ onnellisia tunteita on alkanut olla niin usein että tunnen todella paljon syyllisyyttä välillä niistä ajatuksista mitä päässäni pyörii. En esimerkiksi pysty enään katsomaan vauvaohjelmia (esim erilaiset äidit, yms) ahdistumatta ajatuksesta että alle neljän kuukauden päästä itselläni on vauva. En sinänsä pelkää tulevaa mutta en tiedä mistä se paha olo kerta toisensa jälkeen tulee. Myös sen tiesin, että vauvan myötä kaveripiirini tulee pienenemään huomattavasti, mutta se on kyllä omalta osaltaan tapahtunut jo nyt ja tunnen usein olevani niin yksin kun ei ole ketään kenelle puhua yms, nykyään enään aika harvoin edes näen kavereitani...

Välillä ahdistaa myös oma käyttäytymiseni, tuntuu etten enää tunne itseäni. Räjähtelen milloin mistäkin pienestä ja turhasta asiasta mihin ennen en olisi edes reagoinut. Saan raivokohtauksia ja itkukohtauksia ihan oudoista asioista ja usein myös ihan ilman syytä ja seuraavassa hetkessä ne tunteet on jo tipotiessään. Monta kertaa viikossa on myös perus surullisia päiviä, en hymyile varmaan kertaakaan päivässä ja kotonakin vain tuijottelen seiniä tuntematta yhtään mitään eikä mikään kiinnosta. Toivon vaan että viimeistään vauvan syntymän myötä katoaa kaikki nämä ei niin kivat ajatukset yms, koska liian monet äidit masentuvat ja vauva jää pitkiksikin ajoiksi ilman äitiään, vaikka äiti olisikin läsnä. Se vaan on ehkä vielä pahempaa ettei masennukseltaan pysty välittämään vauvasta.

Tästä tuli nyt aika synkkä teksti, kuviakaan en jaksa tänään alkaa lisäilemään, laitan ne sitten omaan postaukseen tässä joku päivä kun kerkeän ja jaksan koneelle tulla. Huomenna olisi taas maanantai ja työpäivä joten viisainta taitaisi olla tuonne sänkyyn hiipiminen...

Kuulumisia

Taas on ihan pieni "tovi" kun oon kerennyt tänne mitään kirjottelemaan mutta kun tuntuu ettei nykyään kerkeä enään mitään tehdä. Neuvolassa käytiin pari viikkoa sitten, paino oli vähän alkanut nousemaan mutta vain 700g plussalla lähtöpainosta mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa nouse. :) Nyt oli ensimmäistä kertaa myös sokeria, joten joulukuun puolessa välissä mars sokerirasituskokeeseen... Menispä ensi viikko nopeeta koska viikon päästä maanantaina on rakenneultra! Oon oottanut sitä niin kovaa kun saa taas nähdä vauvan<3 Ollaan päätetty ettei kysytä sukupuolta, onpahan jotain odotettavaa synnytykseen asti vaikka toki molemmilla omat veikkauksensa onkin. Pahoinvointi ei ole loppunut edelleenkään, vaan päivittäin halailen pönttöä vaikka menossa on jo rv20. Onneksi sentään sen verran helpottanut ettei tarvitse tuota harrastella enään kun aamuisin ja oon jo muutaman viikon ajatellut että luultavasti se on tätä loppuun asti kun ei vieläkään ole tullut sitä kaunista päivää että pahoinvointi loppuisi. Tähän väliin muutama kuva masusta kun voihdoinkin viikolla sain aikaiseksi kuvia räpsiä, eli kuvissa rv19+4.

Olikohan tiistaina kun Sonja kävi kylässä, ei oltu hetkeen nähty ja juteltavaa ja ehkä vähän juoruttavaakin riitti taas vaikka muille jakaa. Sonja toi mukana vaikka mitä herkkuja taas, kyllä neuvolatäti olisi tykännyt kun olisi nähnyt mitä herkuttelen ja sokerimittaritkin varmasti pompsahtanu vaikka minkälaisiin lukemiin mutta saahan sitä joskus vähän herkutella. :) Alettiin siinä myös muistella vähän kaikkia "vanhoja hyviä aikoja" kun oltiin jotain yläaste ikäisiä niin meidän kaikkia tempauksia.. :D Se on kiva aina jonkun toisen kanssa muistella kun toinen muistaa semmosia asioita mitä itse on unohtanut ja päinvastoin niin koko ajan tulee ahaa-elämyksiä, ainiin silloin tapahtui sitä ja tätäkin. Sonja toi myös vauvelille jotakin ja pikkunen sai ensimmäisen vaippa paketin! Onneksi mulla on olemassa noin ihana ystävä. <3

Keskiviikkona sitten käytiin hakemassa hoitopöytä, jonka ostin Facebookin muksukirppikseltä. Viime viikon lauantaina laitoin ostetaan kansioon kuvan kirahvi-sarjan hoitopöydästä että ostetaan jos jollain on, kun myynnissä niitä ei enään ole, ainoastaan sänkyjä. Sunnuntaina sitten heti olin saanut vastauksen että yhdellä olisi ja hintakin oli todella sopiva (olisin kyllä enemmänkin maksanut että kyseisen hoitopöydän saan), joten tehtiin kaupat ja sovittiin että keskiviikkona tullaan hakemaan. Tuolla se nyt meidän makkarissa odottelee pienokaista, nyt laitettiin vaan tuo lipasto sinne, hoitotason saa laittaa sitten ennenkö vauva tulee kotiin kun nyt se on vielä vähän tiellä siinä.

Eilen meillä tuli virallisesti kaksi vuotta täyteen ja vein Juuson katsomaan Sami Hedbergiä, tänään mennään myöhemmin vähän jouluostoksille jos saisi nyt jo ostettua vähän lahjoja ettei ne aina jäisi sinne viimeiselle viikolle ja illalle. Huomenna meille tulee mumma ja paappa sekä iskän veljen vaimo ja pojat Niko ja Roni kylään, samalla leikkaan koko porukan hiukset, joten varmasti riittää vilskettä koko illaksi.

viikko

Miten nää viikot oikeen menee näin äkkiä? Aina sunnuntaisin ajattelen että voiei, huomenna on taas maanantai ja pitää töihin mutta eipä mee kauaa kun on taas torstai ja ajattelen että jes, huomenna on perjantai ja viikonloppu. Tällä viikolla oon ollut pitkiä päiviä töissä kun on niin kiire kun oon yksin ollut sielä.

Tänään ja eilen oon lisäksi ollut mun vanhassa työpaikassa, eilen värjäsin Jaanan hiukset ja tänään olin värjäämässä mumman hiukset. Mumman kanssa mentiin värjäilyn jälkeen Amarilloon syömään ja kyllä oli hyvää ja tulin ihan palloksi! :D

Sunnuntaina olis sitten Veeran 4vuotis synttärit, muuten aion viikonlopun vaan lepäillä enkä tee mitään ylimäärästä... Laittaisin uusia mahakuvia mutta arvatkaa vaan oonko niitä jaksanut ottaa?? Empä tietenkään vaikka tuo pallo kasvaa joka viikko ihan silmissä ja kadun aina kun en muista ottaa viikottain kuvaa. :D

Torstai-iltaa

Tänään on ollu ihana päivä! Aamulla jo odotin innoissani että milloin sitä lunta tulee ja päivällähän sitä sitten alkoi sataa. Oli kiva liukastella autolla töistä kotiin kesärenkailla vaikkei mulla oo matkaa kun puoli kilometriä niin siinäkin sai jo keskittyä että tiellä pysyi varsinkin kun alla on tuo mun auto. Kotona oli kiva istua keittiössä ja katsoa ulos kun satoi oikeen kovaa lunta, tuli heti ihan joulufiilis. :)

Tänään myös töissä ensimmäistä kertaa tuntui oikeen kunnolla masussa potkuja. Niitä tuli vain joku viisi potkasua, mutta oli kyllä sen verran voimakkaita että tällä kertaa olin ihan varma että potkuja ne oli. Nyt illemmalla myös kotona on oikeen ahkerasti vauveli potkinut ja liikkunut. Potkut tuntuu jo myös ulkoapäin kun pitää kättä mahalla. :)

Maanantaina ensin aamulla kun heräsin tuli supistuksia ja myös töissä päivällä tuli supistuksia, kerkesin jo huolestua aika kovaa mutta onneksi maanantain jälkeen ei ole enään tullut ja toivottavasti niitä nyt ei vielä tuliskaan, kun viimesillä viikoilla vasta kuuluis tulla. Hassua muuten miten äkkiä vauva on nyt kasvanut. Ei oo montaa viikkoa kun se oli vasta joku 40mm pitkä ja painoi 0,5 grammaa, niin nyt se on jo 135 grammaa ja 16cm pitkä!! :D

Nyt taidan maata loppuillan kynttilänvalossa sohvalla ja katsoa teeveetä fleecepeiton alla. Ja voi olla että välillä käyn ikkunalla tarkistamassa ettei toi lumi oo kadonnut mihinkään! :)

Surprise, surprise!

Viikko on mennyt taas tosi äkkiä. Töissä osa siirrettiin jo toiselle osastolle töihin, nyt meitä jäi enään kolme meidän huoneeseen mutta onneksi sain jäädä sinne, koska se on tilanteeseen nähden mulle helpointa työtä kun saan istua yms. Huomisesta alkaen aletaan tehdä lyhempää päivää, kivaa vaihtelua kun saa mennä kaheksaksi töihin seitsemän sijaan mutta huono siinä mielessä ettei saa täyttä palkkaa...

Perjantaina oltiin katsomassa Billy Talenttia. Mulla meni koko juttu vähän ohi kun oli niin huono olo ja puolen välin paikkeilla alkoi pyörryttää tosi kovaa, joten jouduin mennä sinne sivuun lattialle istumaan. Kahden jälkeen yöllä oltiin kotona ja suoraan nukkumaan! Matkat oli niin mennessä kun tullessakin tylsiä kun Juuso nukahti molempiin suuntiin alle kymmenessä minuutissa ja nukkui koko matkan...

Eilen meillä oli sitten työporukan tai kolmen osaston kesken virkistyspäivä. Ensin oltiin neljästä kuuteen keilaamassa, olin yhtä huono keilauksessa kun muistelinkin mutta sain mä yhden onko se nyt sitten täyskaato vai mikä kun ne kaikki kaatuu kerralla? :D Meidän radalla oli meidän työhuoneen porukka ja kolmella viereisellä radalla muiden osastojen porukat ja oli kyllä hauskaa! Keilahallilla sai jo juoda firman piikkiin, mäkin sitten oikeen kaksi limsapulloa hain kun ilmaseksi sai. :D Puoli seitsemäksi siirryttiin Amarilloon syömään ja juomaan. Otin saman minkä yleensäkkin syön mutta tällä kertaa kokeilin uuniperunaa ja samantien totesin ettei tarvitse kokeilla toista kertaa, en tykännyt siitä yhtään. Ruuan jälkeen alkoi juominen, alunperin firman piti tarjota vaan yhdet juomat ja Mikki siinä tilasi sitten kaikille snapsit, mäkin sain, tosin multa jäi kyllä juomatta, mutta halukkaita kyllä riitti jotka voi juoda sen mun puolesta. :D Noooo, sen ensimmäisen snapsin jälkeen luvattiin vielä yhdet, jonka jälkeen vielä yhdet ja vielä yhdet ja jos nyt vielä yhdet. Lopulta firman piikkiin sai juoda koko illan ja kaikki käytti kyllä tilaisuutta hyväksi ja yhdeksän aikaan kaikki oli jo ihan sooseissa, paitsi minä, joka söin suklaajäätelöä suklaakastikkeella! Puoli yhteentoista asti istuskeltiin Amarillossa, muutamat oli kyllä jo aiemmin lähtenyt kotiin tai johonkin mutta aattelin että oon sielä muiden kanssa niin kauan kun ne lähtee baariin ja sitten kun ihmiset siirtyi Gringoon niin minä lähdin kotiin nukkumaan. :) Firman pikkujouluja sitten odotellessa....., sielä kuulemma on aina hyvät ruuat ja juoma ei lopu koskaan kesken, harmi vaan etten voi nauttia muutakun siitä ruoka puolesta. :D

Syysjuhlat

Olipas eilen pitkästä aikaa tositosi kiva ilta! :) Aamulla olin "töissä" mun entisessä työpaikassa, värjäsin ensin aamulla äitin hiukset, sen jälkeen Sonjan hiukset ja päivällä vielä Juuso tuli ja leikkasin sen hiukset. Viiden aikaan lähdettiin sitten Molpeen Heikin ja Epun syysjuhliin, oikeesti ne oli kyllä Epun piilo 50v synttärit, se ei vaan halunnut järjestää synttäreitä. :D Sielä oli naiset nauttinu talon tarjoiluista, joten hihitys raikas kyllä koko illan, ja kaikilla oli miehet kuskeina! Vähän myöhemmin sinne tuli myös 8 viikkoinen pikkunen vauveli. Kaikilla oli kauhea vauvakuume heti kun vauva oli hetken ollu varmaan melkeen jokasen naisen sylissä ja siitähän ne rivot jutut sitten lähtikin ja sai kyllä nauraa monen kuukauden annoksen. :D Pikkuhiljaa siitä ihmiset väheni ja mekin lähdettiin yheksän jälkeen. Mutta oli kyllä tosi hauska ilta, olispa useammin tommosia...

Tänään ajattelin mennä käymään mumman ja paapan luona tossa myöhemmin päivällä, tekee mieli mumman lättyjä ja mansikkaa! Ensviikonloppuna mennään perjantaina kattomaan Billy Talentia, millähän jaksan valvoa niin myöhään kun tullaan yöllä vasta kotiin kun meen viikonloppusinkin jo kymmenen jälkeen aina nukkumaan kun en pysy enää hereillä. :D Lauantaina meillä on töistä virkistyspäivä, tulee varmaan taas hauska ilta!

Viikon verran mulla on ollut ihania kipuja niin mahassa kun selässäkin, mutta sen seurauksena perjantaina kun katoin ensimmäistä kertaa kunnolla peiliin koko viikolla olin kasvanu vaikka kuinka paljon! Ensimmäistä kertaa itekkin näin sen, miten paljon maha oli viikossa kasvanut. Potkuja oon yrittänyt vähän joka ilta sängyssä odotella, mutta tuloksetta. Yhtenä iltana luulin että tuli potku, mutta en edelleenkään tiedä oliko se potku vai ei, joten tulin siihen tulokseen ettei se ollut, mutta eihän sitä ikinä tiedä. :) Nyt vähän harmittaa etten oo joka viikko ottanut mahasta kuvaa, vaan edellinen kuva on 12 viikolta ja nyt vasta 15 viikolla otin seuraavan mutta ehkä tästä oppineena koitan nyt joka viikko muistaa ottaa edes yhden kuvan.

                                                         15+0 masu :)

Muksukirppis

Viime viikko oli aika luksusta, maanantaista perjantaihin oli VAAN aamu- ja aamupäiväpahoinvointia! Eli aamusin ei pysynyt mikään sisällä mutta puolen päivän jälkeen olo oli jopa melko hyvä enkä oksennellut! Viikonloppu meni vielä paremmin ja jopa kaksi kokonaista päivää ilman pöntön halaamista<3 Tällä viikolla tuo hyvä olo sitten kostautukin ja olo on ollut maanantaista asti taas huonoakin huonompi 24/7.

Viime perjantaina lähdin extempore reissulle mumman ja paapan luo heti töiden jälkeen ja kerroin mummalle että saan vauvan. Voi luoja kun toinen oli innoissaan uutisesta, on se kiva että edes joku on onnellinen meidän puolesta. :) Siinä sitten vierähtikin koko ilta jutellessa. Arvasin kyllä jo etukäteen että mumma ei tuu tuomitsemaan kun kuulee, koska se on ite ollu 18v kun on odottanut mun iskää. Samoin mumman keskimmäinen poika (mun kummisetä) oli just muutamaa päivää ennen täyttänyt 20v kun sai ensimmäisen lapsensa, joten iskän puolen suvun puolesta ei tarvinnut pelätä että joku ei tästä tykkäisi. Seuraavana päivänä tästä uutisesta tiesikin jo varmaan koko sen puolen suku, koska meidän mummalla ei tunnetusti pysy nää salaisuudet.... :D

Lauantaina kävin muksukirppiksellä joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Siellä oli tosi paljon vaatteita, leluja, turvaistuimia- ja kaukaloita, sittereitä, rattaita ja vaunujakin kai oli ollut mutta sen nyt arvasinkin että ne menee samantien. Mukaan tarttui kassillinen vaatteita ja sitteri jonka sain tosi halvalla! Koitan ettiä jos löytäisin sitteriin uudet päälliset, mutta jos ei löydy, niin sitten vaan pitää pestä se ja ehkä ne "kantonauhat" vaihtaa, kun ne oli ainoot jotka oli huonossa kunnossa, tai ei huonossa mutta nukkaiset. Jonotus vaiheessa iskikin sitten tosi outo olo, ensin hetken aikaa tuli ns. "kuumia aaltoja", välillä oli tositosi kuuma ja puolessa minuutissa ihan jäätävän kylmä. Olo paheni vaan koko ajan ja aika lähellä kassoja alkoi ensin pyörryttää vähän. Sen jälkeen ihan hetkessä katosi kuulo, humisi vaan joka puolella ja samantien näölle tapahtui sama, kaikki oli vaan ihan sumeeta. Olin kirppiksellä yksin, joten en voinut sanoa kenellekkään mitään että ottais mun tavarat tms. Jonon vieressä oli onneksi tuoleja joissa oli kenkiä esillä, ei auttanut muu kuin istua niiden päälle, koska olisin kaatunut hetkenä minä hyvänsä. Kerkesin siinä alle puoli minuuttia istua koska jono meni eteenpäin ja tuolit loppui joten jouduin nousta. Siinä oven vieressä oli sitten joku piano tai joku en kiinnittänyt siihen huomiota mutta laskin vaan tavarat maahan ja nojasin siihen ja pidin molemmilla käsillä kiinni että pysyn pystyssä. Sitten olikin jo mun vuoro siirtyä kassalle ja siinä kun tavaroita hinnoteltiin, olo katosi melkein kokonaan yhtä nopeeta kun se oli alkanutkin. Ostin siitä sitten pillimehun ja ainoolle vapaalle tuolille istumaan ja laukusta suklaata naamaan että verensokeri nousee. Oli kyllä hirveä kokemus, toivottavasti ei tuu tommosta enään uudestaan! On mua ennenkin huimannu yms, sitä on lähes päivittäin mutta tuo oli jotain ihan muuta siihen verrattuna.

Sunnuntai aamulla kun heräsin ja kävin koneella, olin saanut aivan ihanan viestin Markolta, mun kummisedältä. :') Siinä luki kaikkea, että kuinka iloseksi se oli tullut kun oli kuullu mummalta vauvasta ja että jos koskaan ikinä tarviin ihan mitä tahansa niin voin aina pyytää siltä ja luki siinä paljon muutakin, mutta itkuhan siinä pääsi sitä lukiessa, niin sulosesti se oli mulle kirjottanu. :)

Tiistaina kävin taas neuvolassa ja neuvolan jälkeen mulla oli ensimmäinen aika lääkärille. Neuvolareissu oli vaan nopee, paino oli tippunu suhteellisen paljon mikä ei ollu hyvä asia ja se pitäis nyt saada nousemaan edes lähtötilanteeseen, koska nyt ois muutaman viikon pitänyt tulla viikossakin noin puoli kiloa lisää, mutta mulla paino tippuu vuorokaudessa saman verran kun mitä sen pitäisi viikossa nousta. No, ehkä se nyt taas vähän nousisi kun pysyy vaihteeksi taas jotain sisällä ton alkuviikon jälkeen. Lääkärissä sitten tehtiin sisätutkimus mitä jännitin etukäteen tosi paljon, mutta onneksi se lääkäri oli joku nuori, tosi mukava nainen, ja ei se niin paha ollutkaan kun mitä olin kuvitellut. Lääkärin puolella kuunneltiin samalla myös sydänäänet, ja hyvältä ja tasaselta kuulosti. :)

Lopuksi vähän kuvia muksukirppiksen ostoksista ja meidän nykyisestä vauvan vaate saldosta, niitä kun alkaa ihan mukava pino jo olla, kirppis reissun jälkeen täytyi ottaa jo toinenkin pikkukaappi käyttöön, kun ei mahtunu enään kaikki samaan. :)

             

Siinä on siis meidän kaikki vaatteet, ei pelkästään muksukirppiksen ostokset! Ja kuvasta puuttuu toppahaalarit ja semmonen karvapuku koska niitä säilytetään eri paikassa, ne veis tuola kaapissa niin paljon tilaa. :)