Kickstart my heart

Kickstart my heart

torstai 29. tammikuuta 2015

Kevään Me&I mallisto

Käytiin tänään pojan kanssa tuttavamme luona kevään malliston miikkari-kutsuilla. Alunperin tarkoituksena ei ollut ostaa mitään, kun nettiselauksen perusteella uudessa mallistossa ei ollut mitään "pakkosaada" juttua. Toisin  kuitenkin (taas kerran) kävi ja tulikin tilattua uutuuksista omppuhousut ja tuo raidallinen "vaarinpaita" puukuviolla.

Molemmat sen verran unisex väriä ja kuviointia, että menee varmasti tulevillakin lapsukaisilla vaikka eri sukupuolta olisikin. Autopaitojakin olisi ollut tarjolla moneen lähtöön ja varmasti poika niistä olisi tykännytkin, mutta onneksi on vielä mini niin pieni että saan päättää. ;) Molemmat otin kokoa 86/92, joten ihan heti ei niitä päästä vielä käyttämään kun ovat isoja, mutta kaikki aikanaan.

torstai 22. tammikuuta 2015

Hoitoon tutustumassa

Tänään aamulla heräiltiin ja tehtiin normaalit aamuhommat, puettiin ulkovaatteet päälle ja suunnattiin tuonne 17 asteen pakkaseen. Varusteltiin pulkka lämpöpussilla ja lähdettiin kohti pojan hoitopaikkaa. Tänään meillä oli ensimmäinen tutustumiskerta hoitopaikassa ja ai että jäi kyllä niin hyvä fiilis! Poika on siis menossa perhepäivähoitajalle, joka on tässä ihan lähellä. Hoitotäti oli mukava ja rauhallinen, tuntui hyvin viihtyvän lasten kanssa ja hänen kasvatuskin tuntui aika samantapaiselta kuin oma kasvatuksemme.

Hoitajalla on oman lapsensa lisäksi neljä lasta hoidossa ja kiva, kun kaikki olivat aika samanikäisiä. Viljami oli lapsukaisista toiseksi nuorin ja pienin, hoitajan oma lapsi oli meidän poikaa kaksi kuukautta nuorempi. Silti pienimmän ja suurimman ikäero oli vain 10kk, eli tosi samanikäisiä olivat ja varsinkin kun nuo siitä vähän vielä kasvaa, niin heistä tulee varmasti hyviä kavereita keskenään! :) Tänään paikalla oli vain hoitajan oman lapsen lisäksi yksi hoitolapsi, mutta huomenna kun mennään uudestaan, niin toivottavasti tavataan muitakin hoitolapsia.

Helmikuun ensimmäisenä maanantaina olisi sitten tarkoitus olla ensimmäinen "kunnon" hoitopäivä, eli poitsu jäis yksin hoitoon. Onneksi meidän mini on sen verran menevää sorttia, että uskon ensimmäisten päivien jälkeen kaiken sujuvan hyvin. Jos ei poika vielä ymmärrä olla innoissaan tästä hommasta, niin mä ainakin oon! Nytkin jo näki, miten mini tykkäs leikkiä hoidossa ja touhata muiden lasten kanssa. Nyt täytyy kuitenkin taas lopetella, kun pikkumies heräs päikkäreiltä, jatkellaan taas kun sopiva väli löytyy...

lauantai 17. tammikuuta 2015

Sekametelisoppa-kuulumiset

Kaksi ensimmäistä 30 tunnin työviikkoa takana ja hyvältä ainakin vielä tuntuu! Ensimmäisellä viikolla olin loppuviikon kuumeessa, mutta kärvistelin silti töissä kaksi päivää puolikuntoisena. Viljamin päivähoito asioissa on ollut vähän sekaannusta, mutta nekin nyt selvitetty. Alunperin kun hain paikkaa tammikuun alusta, päätös meille paikasta tuli ja papereissa luki pojalla olevan paikka perhepäivähoidossa helmikuun alusta. Nyt kuitenkin viime viikolla mulle alettiin soitella että onko poika tulossa hoitoon vai ei kun ei ole mitään kuulunut. Ihmeissäni siinä sopertelin että meidän papereissa lukee 2.helmikuuta alkaen... Tämän alueen hoitovastaava olikin kirjoittanut meidän papereihin väärin ja hoito olisikin nyt alkanut sitten tammikuun alussa. Muutaman puhelun jälkeen kuitenkin jokaisen osapuolen kanssa sovittiin että aloitetaan sitten helmikuun alusta, niin selkeimmin järjestyy koko homma.

Maanantaina ajattelin soitella hoitotädille uudemman kerran, niin saadaan sovittua tutustumispäivät. Nyt ainakin tuntuu että tämä on oikea aika laittaa poika osa-aikaisesti hoitoon, sillä ihme kyllä, olen aika innoissani tästä hoito-asiasta. Musta on kivaa, että poika saa edes muutamana päivänä viikossa kunnolla tekemistä, sellaistakin mitä kotona emme osaa/tajua hänelle tarjota. Lisäksi hän pääsee ulos kunnolla touhaamaan muiden lasten kanssa, jnejne...

Viime lauantaina Viljami oli yökylässä mun vanhemmilla ja niillä oli mennyt paremmin kuin osasin ikinä kuvitellakaan. Kiltisti Viljami oli alkanut illalla nukkumaan ja nukkunut koko yön putkeen aamu yhdeksään asti, tuo kotona koko yön nukkuminenkin on nykyään niin hakusessa kun olla voi. Me käytiin ystäväpariskunnan kanssa syömässä keilaamassa ja jatkettiin siitä vielä baarittelun merkeissä ja sieltä tultiin vielä meille istumaan loppuyötä. Usein me ei tosiaankaan baarissa käydä, siitä kertoo ehkä sekin että tää oli eka kerta nyt, kun oltiin me vanhemmat yhdessä baarissa sen jälkeen kun poika on syntynyt ja siitä nyt on pian kaksi vuotta ja siihen vielä raskausaika päälle. :D Toki ollaan sillointällöin käyty just syömässä, elokuvissa jne muuten vietetty aikaa yhdessä ja ystävien kanssa.

Sunnuntaina lähdettiin käymään yhdessä isossa huonekalukaupassa vähän kauempana maakunnassa ja aikamme sielä pyörittyä ja pähkäiltyä, ostettiin sohva! Monta sataa kalliimpi se oli kuin budjetti, mutta tällä kertaa luotan että saan rahoilleni vastinetta, vaikka kukkaro köhtyikin noin 500e yli budjetin.. Heti alkuviikolla saatiin kaupaksi meidän kaksi tämänhetkistä sohvaa, joten nyt ollaankin ilman sohvaa helmikuun puoleen väliin asti, ennenkuin uusi sohva saapuu. Onneksi pojan huoneessa on ollut vuodesohva, joten se saa nyt kelvata siksi aikaa olohuoneen istumapaikaksi kunnes uutukainen saapuu.

Meillä on ollut jo jonkun aikaa ongelmia pojan kanssa nukkumaanmenon suhteen. Siinä kestää, kestää ja vielä vähän kestää, kello alkaa lähennellä jo puolta yötä joka ilta, kunnes uni vasta valtaa pienen miehen. Tänään vähän vahingossa saatiin rytmitettyä päivä niin, että poitsukkeli meni sänkyyn 21.10 ja 21.15 saapui jo nukkumatti, voitte vaan arvata kuinka innoissaan tämä mamma oli, kerrankin edes hetki omaa aikaa!!!! Varsinkin kun vertaa esim eiliseen, jolloin pojalle uni tuli vasta 23.45 ja jouduin itsekin mennä samantien nukkumaan, kun aamulla työvuoro alkoi jo klo 9. Ja tuolla edellämainitulla tavalla on menty jo pidemmän aikaa, joten siksi tämänkin postauksen alku on lojunut luonnoksissa jo pian parisen viikkoa, kun ei vain yksinkertaisesti ole aikaa tulla koneelle ja se harmittaa.

Nyt kuitenkin aion sulkea ruudun ja antaa pitkästä aikaa myös tuolle isommalle ukkelille aikaa edes hetkeksi. Tästä tuli aikamoinen sekametelisoppa kun hypin aiheesta toiseen, näpyttelin vain sitä mukaa kun mieleen jotakin tuli ja kyllä pää savuaakin aikamoista höyryä kun ei ole hetkeen päässyt kirjoittelemaan, palataan taas kun aika antaa myöden!

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Miltä näytti vuosi 2014?

Vuosi vierähti ohi sellaisella nopeudella, ettei perässä meinannut pysyä. Ajattelin vähän itsenikin vuoksi mietiskellä että mitä kaikkea sitä vuoden aikana tapahtuikaan ja mitä tuli tehtyä...

Tammikuun alussa muutettiin meidän nykyiseen asuntoon ja koko kuukausi oli enemmän tai vähemmän uuden asunnon kuntoon laittoa ja sisustamista. Muistaakseni mitään mullistavaa ei tammikuussa tapahtunut, tavallista perhe-arkea vain.

Helmikuussa nähtiin paljon kavereita, käytiin ensimmäistä kertaa pikkumiehen kanssa uimassa ja vietettiin aikaa kotona muutaman viikon ajan koko perhe yhdessä.

Maaliskuussa kyykkäiltiin kyykkyhaastetta ja juhlittiin lukuisia synttäreitä, myös omiani. Suunnittelin paljon pojan 1-v synttäreitä, käytiin ensimmäistä kertaa hammaslääkärissä ja poika oli ensimmäistä kertaa yökylässä mummolassa. Loppukuusta kahteen kertaan kuvailtiin studiolla ja kotona 1-v kuvia.

Huhtikuun alussa juhlittiin meidän yksivuotiasta pikkumiestä isoilla juhlilla. Pääsiäisen jälkeen koitti mun töihinpaluu osa-aikaisesti ja arki alkoi pikkuhiljaa rullata omalla painollaan ja työaikoja sumplien, että poika sai olla kotona. Tästäkään ei selvitty ongelmitta, vaan monta viikkoa poitsu mulle illat sitten kiukutteli, kun en ollutkaan koko aikaa kotona. Huhtikuun lopussa päästiin jo vähän laittelemaan meidän pikkuista pihaa kuntoon.

Toukokuussa vieteltiin vappua rauhallisesti, juhlittiin toista yhteistä äitienpäivää ja oltiin välillä surullisissakin tunnelmissa isomummon syövän takia, joka kuitenkin muuttui iloksi, kun hän sen toistaiseksi selätti. Oltiin myös paljon pihalla, istuteltiin kukkia, leikittiin omalla hiekkalaatikolla.

Kesäkuussa lopetettiin imetys, joka oli meille molemmille iso asia. Poika alkoi myös kävellä ihan kokonaan, joten meno senkun koveni. Myös yöt alkoi olla kokonaisia, eli yöheräilyt loppui! Juhannus meni miehen suvun mökillä ja juhannuksen jälkeen kuunvaihteessa lähdettiin meidän ensimmäiselle kesälomamatkalle keski-suomeen.

Heinäkuun alku meni lomaillessa keski-suomessa ja käväistiin Ähtärin eläinpuistossa. Toinen minimatka tuli melkein heti perään ja vietettiin päivä Tampereella miehen kanssa kahdestaan. Käytiin myös katsomassa yhtä ihan unelmataloa! Harmittaa ehkä vieläkin vähän ettei silloin ollut mahdollista asuntolainaan, nyt siinä talossa joku onnellinen perhe asuu, olen lohduttautunut ajatuksella, ettei se talo ollut meitä varten ja tulevaisuudessa löydetään vielä joku vastaava.. ;) Loppukuusta oltiin minilomalla nro.3 kun vietettiin vanhempieni kanssa viikonloppu Turussa sukulaisten ihanassa talossa. Käytiin äitini kanssa yhtenä iltana piipahtamassa myös Down by the laiturissa. Turun reissun jälkeen meille muutti kaksi kissuvauvaa ja aloitettiin meidän lattiaremontti.

Elokuu meni pääasiassa lattiaa laittaessa, listoja maalatessa ja ovenkarmeja hioessa ja maalatessa. Ulkonakin oltiin paljon, mutta illat alkoi jo olla aika kylmiä, joten taas sai alkaa pukemaan.

Syyskuussa olin aika paljon töissä ja pikkumiehelle tuli enemmän ja enemmän uhma päälle. Alettiin käydä muskarissa muiden "vauvakavereiden" kanssa. käytiin puolitoistavuotis neuvolassa ja lääkärissä.

Lokakuun alussa käytiin vanhempieni kanssa Tampereella teatterissa. Taas olin paljon iltoja töissä, mutta hyvin kai nuo pojat täällä keskenään ovat pärjänneet. Käytiin rakennus- ja sisustusmessuilla ja vietettiin vanhempien vapaa-ilta.

Marraskuussa osteltiin suurin osa joululahjoista ja vietettiin paljon yhteistä aikaa kun mulla oli vähemmän töitä. Poitsulla oli kurkunpääntulehdus ja mekin tultiin loppukuusta kipeäksi. Ulos laitettiin jo pari ulkovaloa tuomaan jouluista tunnelmaa. Vierailtiin monissa synttärijuhlissa.

Joulukuussa laitettiin kotia jouluiseen kuntoon, osteltiin viimeiset lahjat. Nähtiin paljon ystäviä ja juhlittiin taas muutamat synttärit. Käytiin kuuntelemassa kauneimpia joululauluja ja rauhoituttiin joulun viettoon. Joulunpäivät meni kyläillessä ja uusivuosikin vaihtui hyvässä seurassa, tästä oli hyvä jatkaa seuraavaan vuoteen, mitä se ikinä tuokaan tullessaan. :)