Terve taas!

Pian kaksi kuukautta kulunut edellisestä kerrasta kun kirjoittelin. Tämä aika on tavallaan ollut aika vapauttavaa, vaikkei päivääkään ole ollut, etteikö tämä mielessä olisi käynyt, olen vain samantien lytännyt sen ajatuksen johonkin pääkopan perukoille.

Viime kerrasta on TAAS tilanteet eläneet. Ei päästy omistajan kanssa yhteisymmärrykseen tämän asunnon hinnasta, joten ollaan pikku hiljaa mielissämme haudattu ajatus tämän asunnon ostamisesta. Ollaan aktiivisesti etsitty asuntoa tai taloa ja nyt se luultavasti täydellinen on löytynyt.

Kyseinen talo oli aiemmin syksyllä myynnissä ja sitä katseltiinkin moneen kertaan ilman minkäänlaisia ostoaikeita. Kun päätös tehtiin ettei tätä tämänhetkistä asuntoa osteta, oli meillä molemmilla mielessä se yksi talo ja pyydettiin esittelyä. Seuraavana päivänä välittäjä kuitenkin ilmoitti, että omistaja vetää talon pois myynnistä.

Pari kuukautta kului ja asia edelleen vaivasi ja kaihersi molempien mielessä. Yksi maanantai mies ilmoittikin mulle, että oli soittanut talon omistajalle ja päästäsiin seuraavana lauantaina katsomaan taloa. Voin kertoa että se oli tuhottoman pitkän tuntuinen viikko...

Maaliskuinen lauantai vihdoin koitti ja viimeistään kun taloon mentiin sisälle, taisi molemmille tulla se kuuluisa tunne, että tässä se nyt on, meidän tuleva talo, joka on pakko saada. Omistaja oli meidän onneksi edelleen halukas myymään talon ja tässä ollaankin nyt pari viikkoa odoteltu kuntokartoitusta, joka tehdään ylihuomenna torstaina. Loppuviikolla ollaankin luultavasti viisaampia sen suhteen, että lähdetäänkö tässä nyt tosissaan hieromaan kauppoja!

Pikkumies 2v

Meidän pienokainen kasvaa ihan hurjaa vauhtia ja lauantaina tuli täyteen kaksi vuotta! Sunnuntaina juhlittiin isolla porukalla synttäreitä, aika korkealle kerkes äidin stressikäyrä nousta sunnuntai aamupäivällä... :D Tarjottavana oli makealla puolella kinuskikakkua, pätkisjuustokakkua, porkkanakuppikakkuja ja muutamaa erilaista keksiä. Suolaisella puolella oli kinkkupiirakkaa, karjalanpiirakoita, sipsiä ja juuston paloja. Tarjottavista en paljoa kuvia kerennyt räpsiä kun ne jo katosivat vieraiden suuhun.

Onneksi synttäreitä vietetään vaan kerran vuodessa! En ollut edellisvuodesta mitään ottanut opiksi ja sunnuntai aamupäivä olikin aikamoista ähellystä. Leipomukset kuitenkin valmiiksi saatiin, ja onneksi anoppi tuli vähän keittiön puolelle auttelemaan kattamisessa! Lahjoja tuli aivan liikaa, onneksi suurin osa lelulahjoista oli pihalle tarkoitettuja, sisätilat meillä on jo tarpeeksi täynnä leluja.

Sankari ja sankarin kamu <3

Paras lahja tais olla tää kolmipyörä!!

Sitten 2v neuvolaan, joka meillä oli jo pari viikkoa sitten! Meidän mini ei arvatenkaan ollut kovin yhteistyöhaluinen neuvolassa... Palapeliä suostui rakentaa ja se oli aika kivaakin. Tornia ei suostunut rakentamaan puupalikoista eikä dubloista. Ei myöskään suostunut potkimaan palloa kuin ihan pari kertaa, muuten heitti aina. Piirtämiseen suostui ja sitä ei olis halunnu lopettaa ollenkaan. :D Painon ja pituuden mittaaminen oli myös ehdoton nounou. Pituus saatiin jotenkuten kun molemmat pidettiin neukkutädin kanssa rimpuilevaa poikaa paikallaan, joten pituus saattaa tuloksesta heittää monellakin sentillä. Puntarille meno ei myöskään onnistunut, vaikka kotona tykkää aina käydä puntarilla. Lopulta mitattiin painokin niin että minä seisoin puntarilla poika sylissä ja miinustettiin mun paino, sekin saattaa siis olla virheellinen ja niin musta tuntuukin että on, koska en usko että minille noin paljoa olisi painoa tullut. Neukkumitat ja terveiset (suluissa 1,5v mitat);

Paino 12,5kg (10,8kg)
Pituus 83,7cm (79,4cm)
Pipo 50cm (49,5cm)
"Suloinen poika, äidin kanssa neuvolassa. Rakentaa palapeliä, piirtää kynällä, potkii palloa. Omaa tahtoa löytyy =). Tasainen kasvu ja painonnousu (pituuden mittaaminen ei huvittanut). Sanoja tulee ja ymmärtää hyvin. Pph:ssa 3pvä/vko."

Seuraava neuvola onkin vasta kolme vuotiaana, tuntuu hassulta kun pitää vuosi odottaa, tottui jo siihen kun sai useammin käydä.

Jos kehitystä vähän katsotaan, niin ketterä tuo pieni on jo, harvoin enää kompuroi edes ulkona. Juoksee välillä vähän turhankin lujaa varsinkin ulkona, ei aina meinaa perässä pysyä. :D Syö itse, ja osaa juoda myös lasista joten kuten, useimmiten kuitenkin juo vielä nokkamukista. Tuttia mussuttaa ainoastaan iltaisin nukahtaessa ja se onkin meidän seuraava projekti päästä täysin tutittomaksi, siitä kun tuntuu tulevan päivä päivältä tärkeämpi kapistus. Sanoja tulee melkein päivittäin uusia, kahden sanan lauseita ei vielä tule kuin ihan satunnaisesti ja nekin sanat menee yleensä väärinpäin, esim "rekka iso" tms. Osaa hakea melkeinpä kaiken mitä pyydetään, osaa myös etsiä tavaroita ja muistaa mihin on niitä jättänyt. Ymmärtää yleensä kaiken mitä sanotaan, osaa myös vastailla joo tai ei. Tähän voisi kirjoitella vaikka kuinka pitkästi, mutta eiköhän tämä ollut tässä lyhykäisyydessään. Meidän ihanan valloittava 2-vuotias!<3