Rv 38+0

Viime yö meni kylkikipujen kanssa taistellessa eikä muutamaa tuntia pidempään tullut yhteensä nukuttua, ehdottomasti kipujen suhteen pahin yö tähän mennessä. Aamuyöllä myös alaselkää alkoi polttaa ja tuli muutama kipeä supistus joten se ei ainakaan yhtään helpottanut oloa. Aamulla oli sitten aika äitiyspolille synnytystapa-arvioon, ensin hetki juteltiin lääkärin kanssa ja hän sanoi että jos kohtu on sormelle auki niin saako olla ilkeä ja vähän avittaa synnytystä eli availla kalvoja vaikka se sattuukin ja kyllähän tuo tuolta saisi jo syntyä vaikka huomenna eli kyllä sai ja mielellään. :D Aluksi ultrattiin vauva, painoarvioksi saatiin 2726g eli aika pikkuinen ja vaikka lasketun ajan lähelle menisikin ei luultavasti olisi kuin kolme kiloinen. Ultran jälkeen lääkäri teki sisätutkimuksen ja kohdunkaulaa oli jäljellä 0,5cm ja oli jo auennut 2cm joten sitten vain kalvoja rikkomaan mutta onneksi oli mukava lääkäri vaikka sattuikin niin kovaa. :) Kalvoja rikkoessa tuli myös jo vähän verta joten lääkäri toivotteli lähipäivinä tervetulleeksi synnyttämään. Hän veikkasi että vauva tulee lähipäivinä, luultavasti viikon sisällä että se vauva ei laskettua aikaa näe, eikä ainakaan yli mene. Nyt sitten vaan odotellaan koska lähtö tulee, pitäisi varmaan se sairaalalaukkukin pikkuhiljaa pakata... :)

Kipuilua..

Tiistai-illalla ne sitten taas alkoivat...ihanaakin ihanammat supistukset. Olin illalla suihkussa ja yhtäkkiä aloin tulla todella kipeäksi ja supistukset alkoivat. En meinannut edes vaatteita saada päälle ja suihkusta tultuani yritin käveleskellä ympäri asuntoa, nojailla seiniä ja tuoleja ja heijailla itseäni mutta mikään ei helpottanut oloa. Menin sohvalle makaamaan ja aloin katsoa supistusten välejä ja ensimmäiset kolme mitkä katsoin tulivat vähän yli minuutin välein. Sen jälkeen vähän rauhoittui ja alkoi tulla 4-6 minuutin välein, pääsääntöisesti väli oli noin viisi minuuttia. Katsoin myös kellosta supistusten kestot, ja ne pyörivät aika tarkalleen puolentoista minuutin paikkeilla. Vähän myöhemmin menin sänkyyn makaamaan ja valvoinkin kahteen asti, supistuksia tuli edelleen säännöllisesti viiden minuutin välein ja kesto puolitoista minuuttia. Mielessäni kävi sairaalaan soittaminen että pitäisikö lähteä vai odotellaanko vielä kotona mutta jotenkin pään sisällä joku koko ajan sanoi että tämä on taas väärä hälytys. Supistuksia oli siis siihen mennessä tullut tasaisesti noin neljä ja puoli tuntia. Jossain supistusten välissä kuitenkin nukahdin ja heräilin pitkin yötä en ehkä jokaiseen supistukseen mutta melkein jokaiseen mutta olin sen verran sekaisin nukkumisesta joten väleistä en enää loppuyöstä tiennyt yhtään mitään mutta aamuyöhön noin 5-6 asti niitä tuli, eli loppujen lopuksi noin kahdeksan tuntia ennenkö taas niinkuin viime kerrallakin, ne loppuivat, eli väärä hälytys tälläkin kertaa.

Eilen aamulla herätessäni ei edellisyön kivuista ja supistuksista ollut enään mitään tietoa mutta nyt on oikean puolen kylki ollut viiltävän kipeä siitä asti. Eilen aamulla ylhäällä ollessa sattui ja maatessa sattui eli mikään ei ollut hyvä. Päivä meni vain koko ajan siedettävästi särkien mutta illalla taas pahentui ja viime yönä kipu kyljessä vei voiton enkä nukkunut paljon yhtään. Tänäänkään ei ole ollut yhtään sen parempi, edelleen viiltävä kipu kylkiluiden ja lantionluiden välissä jatkuu. Täytyy huomenna sairaalassa kysyä mikä siinä oikeen on samalla kun menen synnytystapa arvioon. Huominen kieltämättä vähän jo jännittää vaikkei siinä pitäisi olla mitään jännitettävää. Sairaalassa tehdään sisätutkimus uudestaan ja ultrataan vauvan koko, jos tarvetta on niin sitten magneettiin ja röntgeniin lantiosta joko huomisen aikana tai ensi viikolle saan ajan.

                                                       Masu 37+6 :)

Rv 37+4

Piti oikein hetki miettiä otsikkoa laittaessa että mikäs viikko nyt onkaan menossa. :D Aika se vaan menee eteenpäin, 2 ja puoli viikkoa enään laskettuun aikaan. Tänään olin iltapäivällä neuvolassa, katsottiin imetys asiat kuntoon ja tehtiin kaikki muut joka käynnin perusjutut. Rautaa olen syönyt viikon mutta hemppa se vain oli jatkanut laskuaan ja oli 108, katsotaan alkaisiko ensi viikon neuvolaan mennessä nousta. Paino oli vähän pompsahtanut, mutta antaa olla, en jaksa siitä stressata, murehditaan sitä sitten synnytyksen jälkeen. :) Turvotusta oli melko paljon, jalat olleet jo muutaman viikon todella paisuneet (etenkin viimeisen viikon aikana) ja nyt neuvolantäti huomasi turvotuksen alkua myös käsissä, koska iho oli ns. "laikukas". Alkaa olla hieman vaikeuksia kenkien valinnassa kun kaikki melkein puristaa, ihan kuin olisivat numeroa liian pienet.

Viime viikon perjantaina oltiin perheeni kanssa Amarillossa syömässä ja lauantaina aamulla olin ystäväni kanssa kaksi kertaa vuodessa järjestettävällä muksukirppiksellä josta mukaan tarttui muutama vähän isompi vaate vauvalle ensi syksyksi sekä pinnasänkyyn reunapehmuste. Myöhemmin lauantaina menin kotiin vanhempieni luo ja viihdyinkin kaksi yötä siellä, oli pitkästä aikaa tosi kiva viikonloppu kun sai vaan olla kotona ja oli ihmisiä ympärillä. Sunnuntaina käytiin kiertelemässä kauppoja etsien minulle kameraa, mutta täällä ei ollut yhtään varastossa joten eilen suuntasinkin Seinäjoelle josta isi oli aamulla varannut kameran minulle. Sain siis Nikonin D3100 järjestelmäkameran syntymäpäivälahjaksi äitiltä ja isiltä, josta tosin itse maksoin 200e. :D Mutta kiitos äiti ja isi! <3

Viime viikkojen aikana alkanut tuntua että pää poksahtaa hetkenä minä hyvänsä, ei sinänsä tähän odottamiseen vaan ehkä enemmänkin tähän ainaiseen yksinoloon. Olen päivät yksin, muutamia tunteja illasta Juuson kanssa ja taas loppuillan yksin. En tiedä olenko eläessäni tuntenut oloani näin yksinäiseksi... Hassua toisaalta että pää kesti näinkin kauan, olen kuitenkin kohta 3kk jo ollut kotona päivät. Sillon kun jäin kotiin, ajattelin aluksi että miten ihmeessä saan päivät kulumaan mutta aika meni välillä liiankin nopeasti. Vasta nyt viimeisen parin kolmen viikon aikana on alkanut tuntua että nyt riittää, etten jaksa olla enää hetkeäkään yksin, että vielä yksikin päivä on liikaa. Vielä pitäisi kuitenkin hetki vauvaakin odotella, onneksi edes siitä saa toivottavasti vähän seuraa! :)

TJ 23!

23 päivää enään laskettuun aikaan, eli raskausviikkoa 36+5 eletään meillä! Päivät kuluu tosi nopeeta, kerkeä tännekkään kirjotella, tosin en tiedä olisiko mulla useammin edes mitään kirjotettavaa. :D Vauva pysyttelee edelleen masussa vaikkakin lauantaina piti muutamaan kertaan miettiä että nytkö se lähtö tulee. Lauantaina aamulla kun heräsin olo oli suhteellisen tukala, lantiota särki niin selän kun mahan puolelta, peppu oli ihan puutunut ja samoin jalat. Makoilin sängyssä jonkun aikaa eikä olo helpottunut ja supistuksia (kipeitä sellaisia) tuli vähän väliä mutta aikoja en kellosta katsonut. Jossain vaiheessa nousin ylös ja kävin suihkussa ja aloin syödä, alkoi tulla vielä kipeämpiä supistuksia ja taaskaan en tarkkoja aikoja katsonut mutta välit oli alle viiden minuutin. En pystynyt oikeen edes istua muutakuin jossain ihme asennoissa, sillä niin kovaa särki ja kipuaallot eli supistukset senkun kovenivat (ei siis ehkä niinkään tihentyneet, kivut vain kovenivat). Juuso lähti sitten puolen päivän jälkeen lenkille ja itse menin takaisin sänkyyn ja pian alkoikin supistusten välit pidentyä ja noin tunnin sisällä katosivat kokonaan. Eli kolmisen tuntia tuli supistuksia ja sitten loppuivat.

Lähdettiin kahden aikaan vanhemmilleni ja sieltä myöhemmin iltapäivällä serkkuni 7-vuotis synttäreille ja olo oli kipujen suhteen suhteellisen hyvä, vähän vain lantiota ja peppua särki. Synttäreillä kuuden aikaan sitten alkoi taas kivut voimistua ja supistukset alkoivat uudelleen. Mentiin synttäreiden jälkeen vielä mumman ja paapan luo muutamaksi tunniksi ja välit vain tihentyivät ja kivut kovenivat, olin nyt siis vielä paljon kipeämpi kuin aamulla. Nojailin sohvan karmia vasten ja heijailin itseäni edestakaisin samalla kun vuorotellen äitini että mumma hieroivat selkääni joka oli "hieman" tulessa... Kivuista huolimatta lähdin kuitenkin muiden mukana käymään ulkona alle kymmeneksi minuutiksi ja kuin ihmeen kaupalla, se auttoi! Kivut alkoi lieventyä ja supistusten välit pidentyä ja jo ennekuin kotiin lähdettiin oli ne taas kadonneet kokonaan jättäen jälkeen vain säryn lantiossa. Janina Vs. Supistukset 2-0! :) Myöhään illalla käytiin vielä saunassa ja katseltiin hetki tv:tä kunnes väsymys voitti ja vei sänkyyn enään vain pienen säryn kera lantiossa, eli se päivä selvittiin vain merkeillä tulevasta koitoksesta mutta vauva päätti ettei haluakkaan tulla vielä.

Eilen oli viimeinen lääkärineuvola. Neuvolan puolella hemoglobiini oli laskenut 110 joten sain rautatabletit, en enään muistanutkaan sitä ihanan pahaa jälkimakua joka niistä jää... hyi! Paino oli noussut 793g viikossa (ups, mitään en ole syönyt :D) ja oli nyt tasan 10kg lisääntynyt ensimmäisestä neuvolapainosta eli jesss tavoite saavutettu!!! :) Neuvolantätikin kehui kuinka hienon tasaisesti on paino noussut ja silti ei ole tullut yhtään ylimääräistä eli ei ole kuitenkaan yhtään liikaa noussut mikä on melkein kaikkien odottavien ongelma. :D Myös pissi oli ensimmäistä kertaa ekojen kertojen jälkeen puhdas, tosin taisi kyllä johtua siitä etten syönyt mitään muuta kuin puolikkaan ruisleivän juuri ennen neuvolaan lähtöä eli sokerit ei kerennyt vielä nousta. Lääkärin puolella sitten tehtiin vain perus sisätutkimus ja lääkäri laitoi lähetteen sairaalaan äitiyspolille lisätutkimuksiin eli luultavasti edessä on vielä magneettikuvaus ja röntgen lantiosta, ultraamalla vauvan koko ja uusi sisätutkimus, vasta sen jälkeen sitten selviää onko edessä normaali synnytys vai joudunko sektioon, eli en vieläkään päässyt jännityksestä ja saanut vastauksia kysymyksiini. :(

Kotiin tultuani olo oli jotenkin todella väsynyt ja päädyinkin sänkyyn "vähän" lepäämään ja nukuinkin melkein kolmisen tuntia jonka jälkeen olo oli vielä vetelämpi enkä olisi jaksanut edes nousta, saati että olisin ruvennut imuroimaan ja tekemään mustikkapiirakkaa mutta pakko se oli... Mumma ja paappa tuli kolmen aikaan käymään synttärikahveilla ja illalla kun Juuso tuli kotiin mentiin kylään vielä kavereidemme Katrin ja Marcuksen luo ja tultiin vähän ennen yhdeksää kotiin. Varmasti tämä viime aikojen väsymys johtuu juuri tuosta alhaisesta hemoglobiinista, vaikka kyllä tämä yleinenkin tukala olotila voimat melko äkkiä vie. :D Tänään tai joku ilta loppuviikolla vanhempani tulevat synttärikahveille, huomenna nään ystäväni Miian, lauantaina on muksukirppis ja sitten onkin taas jo kohta uusi viikko, ja eiköhän se pikkumurukin sieltä kohta tule, tai sitten ei.. :) Masu 36+4

Yritä nyt sitten tuon pallomasun kanssa taipua istuessa johonkin tai nostaa lattialta pudonnut tavara tms... Voin kertoa että haastavaa on. ;)

Annoin Juusolle toissapäivänä isyyspakkauksen johon olen viime viikkojen aikana ostellut tavaraa ja tuleva isä kyllä ilahtui pakkauksesta mikä oli tarkoituskin. :)

Mukana oli siis kaikkea tarpeellista tulevaa isyyttä ajatellen, harmi että näitä tuli vain yksi:

Tässä sitten paketin sisältö kokonaisuudessaan, aika vähänhän sielä tavaraa loppujen lopuksi oli verrattuna netistä lukemiini joidenkin paketteihin, mutta omastanikin mielestä ajatus on tärkein eikä tavaraa tarvitse olla monensadan euron edestä joka menee mielestäni vähän yli.