Kickstart my heart

Kickstart my heart

tiistai 25. syyskuuta 2012

Haaste

Sitten toinen postaus heti perään, sain Sonjalta tommosen kivaisan haasteen! :)

Kun sinut on haastettu kuvapostaukseen, laita tämä viidelle haluamallesi henkilölle kiertoon. Kerro myös lyhyesti kuvistasi.
1. Kuva minusta nyt: 
Tää on kyllä varmaan pari kuukautta vanha kuva mutta tyytykää siihen, ei mulla oo uudempia!

2. Kuva minusta viisi vuotta sitten:
 Koulussa on tylsää.com, varmaan taas tullu välitunti lusittua sisällä "kilpikonnia hoitamassa" :D

3. Kuva jota häpeän:
                                         Nohhhh, mitä tähän nyt sanoa....

4. Kuva illasta, joka nolotti jälkeenpäin:
 Niin, nehän on vaan viattomat henkselit, mutta joskus asioita vois jättää tekemättäkin tiettyjen ihmisten kanssa! :D

5. Kuva pitkäaikaisimmasta ystävästäni:
                                Anteeks rakas tästä kuvasta! Mutta oot niin ihana<3

6. Kuva henkilöstä, jonka kanssa toivoisin olevani yhtä paljon tekemisissä kuin ennen:
                                         Hän tunnistakoon itsensä näistä....:D

7. Kuva minulle tärkeästä asiasta:
                                                           Pekku<3
                                                           Peppi<3
                                                                <3
                           Viimestä kertaa kaikki inkkarit samassa kanootissa<3

Tähän osioon löytyis kuvia vaikka vielä miljoona mutta mennään nyt näillä!

8. Kuva joka saa minut nauramaan:
                                     Jesus was here with Simon! In this bed!

9. Kuva hiusmokastani:
Tähän kyllä tietäisin hiukset mutta mulla ei oo ainuttakaan selvää/parempaa kuvaa niistä! Mutta semmoset polkkamittaset ei minkään väriset ruskeet jotka mulla oli ehkä kuukauden verran tms ja ne oli sillon kun olin riparilla!

10.Kuva joka on otettu erittäin kuumana päivänä:
                           Joskus kauan sitten kun mun tukka oli vielä lyhyt!


Kylläpäs tähän menikin kauan aikaa vaikka ajattelin tän vaan äkkiä tehdä! Mutta noita kuvia olikin niin paljon että oli vaikee valita sopivaa kuvaa. :D

Ultra

En oo taaskaan aikoihin kirjottanut mitään koska ei oo ollut mitään kirjotettavaa koska en jaksa tehdä mitään ja koska en jaksa nähdä ketään joten mun elämässä ei oo tapahtunut mitään, paitsi oon käynyt töissä! Mutta tänään mun elämässä tapahtui jotain, joten on kirjotettavaakin. :D

Tänään olin puoli kahteen töissä jonka jälkeen menin nopeeta kotiin vähän syömään ja hain Juuson ja lähdettiin sairaalaan ultra-ääneen ja tottakai meidän tavan mukaan, myöhästyttiin... Hetken siinä odoteltiin, kiva kattoa kun käytävällä käveli tuoreita äitejä vastasyntyneet vauvat sylissä, kuuden kuukauden päästä mäkin käveleskelen sielä! :) Noo, sitten päästiin sinne huoneeseen, meillä oli semmonen nuori hoitsu mutta oli se tosi mukava. Sain sitten mennä makaamaan siihen sängylle ja geelit mahalle ja eikun ultraamaan! Aluksi oli vähän sekavaa kun ei ymmärtänyt niistä kuvista yhtään mitään kun se selitti että tossa on käsi ja tossa jalka ja tossa sormet ymsyms, mutta hetken pästä alkoi itekkin tajuta siitä kuvasta että mikä on mikäkin ruumiinosa. Aluksi vauva pysyi hyvin paikallaan ja siitä saatiin muutama kuva mutta kun sivukuvaa yritettiin saada niin minillä alkoi bileet! Ei pysyny pikkunen hetkeäkään paikoillaan vaan pyöri ympyrää ja väänteli itteensä vaikka minkälaisiin asentoihin, ja kovaa heilui kädet ja jalat, tais soida hyvä biisi päässä kun niin piti jumpata. :D Hetken päästä se kuitenkin väsyi ja tais nukahtaa ja tottakai se jäi väärinpäin eikä suostunu kääntymään, mutta kyllä siitä jonkunlainen sivukuvakin saatiin.

Niskaturvotusta ei otettu, koska ajattelin että se on ehkä vähän "turha", koska normi ultrastakin kuitenkin näkee jos vauva on jotenkin poikkeava. Tärkeintä kuitenkin oli että minillä kaikki oli kehittyny ihan normaalisti eikä mitään poikkeavaa löytyny. Kooltaan se oli muutaman päivän pienempi kuin mitä lasketun ajan mukaan, mutta sama laskettu aika kuitenkin pidettiin, että sitä ei muutettu. Ja mikä kaikista tärkeintä, vauvoja oli mahassa vaan yksi!! Luojan kiitos :D Se oli ainut mitä pelkäsin ultraan mennessä, että niitä ois sielä kaksi, koska meillä nyt suvussa noita kaksosia riittää... Vaikkei se perimä kai loppujen lopuksi siihen vaikuta, mutta kaikki vaan (itsekin) ajattelee niin. Lopuksi sitten vähän ultrasta kuvia, sekä ensimmäinen mahakuva! :) Kuvat on mahtavan huonoja koska en jaksanu skannata, otin vaan kameralla mikä on ihanan helppoa kun se paperi on niin kiiltävää... :D

                                         Siinä on sivukuva, iso pää ja iso maha! :)

          Siinä sitten pää edestä, silmät näkyy, ja kädet ylöspäin pään molemmilla puolilla.


    Ja siinä muutama masukuva, rv 12+4, aamumasu on noin puolet pienempi mutta pömppö kuitenkin :)


lauantai 15. syyskuuta 2012

Veriveljet

Oon ollut nyt toosi laiska kirjottamaan, nukun vaan koko ajan kun on niin väsy, en jaksa käydä enään edes koneella. Tai silloin kun käyn selaan vaan nopeeta kaikki paikat ja äkkiä pois, en jaksa ajatellakkaan että jumittaisin koneella monta tuntia, saati että alkaisin kirjottamaan tänne jotain pitkää tarinointia! Mutta nyt oon semi pirtee ja voisin vähän jotain kirjottaa. Viime viikonloppuna oltiin tampereella teatterissa ja samalla vähän shoppailemassa. Lauantaina mennessä käytiin parkanossa Reiman tehtaanmyymälässä, tai joku semmonen, sieltä ostin vauvalle yhet ihanat pienet sukat, sitten muumibodyn ja kypäräpipon ja yhteensä kaikki maksoi alle kympin! Sielä on ne tarjoukset tosi halpoja, mutta ne mitkä ei oo tarjouksessa ei kyllä sitten oo mitenkään halpoja, mutta kannattaa käydä jos vaan ohi ajaa, sielä on paljon muutakin kun lastenvaatteita.

Tampereella sitten muutamassa kaupassa kerettiin käydä ja sen jälkeen mentiin syömään. Ennen kuutta mentiin hotelliin viemään tavarat ja laittamaan ittemme kuntoon ja puoli seitsemän aikaan lähdettiin kävelemään teatterille. Siinä aulassa myytiin veriveljet lehtiä ja tottakai jouduin sortumaan ja maksamaan 5euroa siitä! :D Mentiin sitten sinne ylös odottamaan että salin ovet aukeaisi ja sielä ne vielä harjotteli lauluja. Siinä sitten selailtiin juuri tehtyä heräteostosta ja voi että meidän Jussi poika oli niin komee kuvissa että! Vähän ennen seitsemää sitten päästiin istumaan ja kyllä meitä äitin kanssa jännitti miten se Jussi sielä pärjää. :D Sitten vihdoinkin sammui valot ja esitys alkoi. Kyllä nousi molemmilla hymy korviin asti kun Jussi ensimmäisen kerran astui näyttämölle ja voi luoja että se olikin komee kun teatterin tipsut oli sitä vähän siistiny (oli jo aikakin:D). Kyllä oli hiukset kerrankin niin siistit, ja parta oli muotoiltu (mitä se ei oo ikinä ollut, se vaan aina rehottaa) ja meikkiäkin sille oli laitettu, niinkun kaikille näyttelijöille, oli poskipunaa ja silmissäkin vähän rajausta ja puuteria niin paljon että vähän kun olis puhaltanu sen naamaan niin olis vaan pölähtäny! :D


Vähän etukäteen jännitin sitä, miten Jussin puhe-osuudet menee, laulut ei jännittänyt yhtään, mutta Jussi nyt ei mikään maailman puheliain muutenkaan ole. Hyvin se omat sanansa muisti, yhdessä kohdassa meinasi ääni vähän mennä, mutta siinä ei onneksi ollut mitään pitkää pätkää mikä ois pitänyt puhua, vaan se sai pitää taukoja kun joku muu puhui välillä. Samoin sen kohdan jälkeen tulleessa Jussin laulussa meinasi ääni välillä loppua, mutta hyvin se sen hoiti kuitenkin loppuun. :) Näytelmän loppu oli tosi surullinen, melkein itekkin aloin itkeä, ympäriltä kuului kymmeniä muitakin niiskutuksia kertoen siitä että jotkut alkoi itkeä ja kyllä mullakin ne silmät märät oli mutta en itkeny!! :D Näytöksen jälkeen mentiin ulos teatterista niin rannassa oli ilotulitus, jota jäätiin sillalle sitten katsomaan. Sen jälkeen päätettiinkin käydä mäkkärissä hakemassa vähän iltapalaa ja puoli 11 aikaan tultiin hotellille. Syötiin ja yövaatteet päälle ja nukkumaan! Normaalisti oltais kyllä lähdetty muutamalla Dogsiin tai Roosteriin niinkun aina ennen ollaan tehty, mutta nyt ei oikeen voi kun tuo mini on tuolla masussa vaikka ainahan mä oisin yhden jääveden voinu tilata. :D

Sunnuntaina ensin sitten käytiin aamupalalla ja sen jälkeen pakattiin tavarat ja lähdettiin Bauhaussiin, josta ostettiin äitin ja niitten makkariin tapetit. Sen jälkeen käytiin Luhdan myynnissä, mikä on muutaman kerran ollut vaasassakin. Sitten jatkettiin matkaa Ikeaan josta aina tarttuu mukaan "kaikkea pientä". Ostin maustepurkkeja joita mulla oli jo ennestään 6, niin ostin 8 lisää. Sitten ostin puisen leikkuulaudan, kangasta tuolinpäällisiin, ja mitähän muuta.. En muista enää mutta alle 100 eurolla selvittiin siitä kaupasta ulos! Ennen ulostautumista käytiin kuitenkin lihapullilla (perus). :D Ikeasta tultiin sitten lielahteen kodin ykköseen ja muutamaan muuhun kauppaan ja viiden jälkeen sitten lähdettiin ajamaan kotiin.

Tää viikko on sitten taas mennyt tosi nopeeta. Alkuviikko oli raskas, kolmeen päivään ei pysynyt mikään sisällä, loppuviikko ollut vähän parempi, kunnes eilen oksensin ensimmäistä kertaa verta. Siinä vaiheessa tietää että nyt on mennyt vähän liian pitkälle. Siinä tilanteessa sairaalaan pitäis mennä mielellään heti tiputukseen, mutta en ollut halukas menemään joten päätin olla oksentamatta loppupäivän keinolla millä hyvänsä koska jos vielä uudestaan tekisin saman, lähtö tulis heti. En sitten enään loppupäivänä oksentanut, makasin vaan koko ajan, muutaman kerran nousin vaan että käyn vessassa. Katotaan nyt miten tulevat päivät menee, uusiutuuko sama että vielä verta tulee, sitten varmaan täytyy parin kolmen päivän visiitti tippaan tehdä että saa sisuskalut vähän rauhottua välillä.

Torstaina oltiin seinäjoelle äitin tädin 60v synttäreillä illalla. Oli kivaa nähdä äitin puolen sukulaisia, kun niitä aika harvoin näkee. Tottakai sieläkin puhe kääntyi vauvoihin ja miksei kenellekkään niistä lapsista tuu vauvoja että noi tätylit sais olla mummuja. Siinä me sitten äitin ja Juuson kanssa hymähdeltiin kun tiedettiin mikä kauhukakara tuola mahassa onkaan ja äitistä tulee mummu! Ensimmäisenä, vaikkei se vielä oo lähelläkään niitä ikäluokkia mitä noi tädit on (50-60v). Äiti on vasta vähän yli 40 ja minä meen ja pyöräytän sille lapsenlapsen vaikka muut kaipais sitä paljo kipeemmin. :D Tänään pitäis mennä mumman ja paapan luo leikkaamaan mun serkkupoikien hiukset, mitä oon lykännyt jo monta viikkoa. Ens viikolla meen itekkin kampaajalle, alkoi hajottaa näiden mun hiuksien kanssa, että pakko mennä vaikka ajattelin vielä ens kuun puolelle odottaa mutta ei pystynyt!

tiistai 4. syyskuuta 2012

Neuvola

Viime viikolla käytiin neuvolassa ekan kerran ja pienen etsinnän ja myöhästymisen kera löydettiin kun löydettiinkin oikeeseen paikkaan. Aamun aikana meitä molempia oli varmasti jännittänyt ihan riittävästi mutta odotushuoneeseen kun pääsi niin sielä jännitys kyllä vaihtui innokkaaseen odotukseen. Meidät otettiin tosi lämpimästi vastaan ja melkein pari tuntia sillä reissulla kestikin mutta jäi kyllä tosi hyvä mieli ensimmäisestä neuvolakäynnistä! :) Neuvola täti oli tositosi mukava ja ihanan sydämmellinen nainen ja oli kyllä varmasti aivan oikealla alalla. Ne pari tuntia ei ollu semmosta tenttaamista ja kyselemistä mitä ehkä ekalta kerralta odotin, vaan koko ajan vaan keskusteltiin ja täti sai vastaukset sitä kautta. Pelkäsin myös ehkä vähän että sielä odottaisi joka vanhempi ilkeä täti jonka mielestä me tehdään lapsi liian aikasin, koska näitä juttuja oon kyllä kuullu ihan riittävästi miten nuoria vanhempia kohdellaan. Mutta onneksi mikään ei ollut niinkun olin pelännyt ja ajatellut! :)

Yleensä sydänääniä ei kuunnella vielä näin aikasessa vaiheessa ja neuvolatätikin sanoi monta kertaa että kuunnellaan jos me halutaan mutta yleensä ei kuunnella koska sieltä tuskin vielä kuuluu mitään. Mulle itselle ei ollut välttämätöntä että kuunneltaisiin koska tiesin että tuskin mitään kuuluu ja sitten kuitenkin ehkä vähän petyn, mutta Juuso halus että kuunnellaan, joten eikun makaamaan ja maha esiin ja kone käyntiin! Hetken täti siinä surrutteli koneella ja kuului vaan mun oma sydän ja pulssi yms, mutta sitten vasemmasta reunasta ihan alhaalta kuului järkyttävän kova ja nopea jumputus! Sielä se pikkunen oli :´) En ymmärrä miten jostain niin pienestä (kirsikan kokonen tms) voi kuulua niin kovat sydämmenlyönnit! Neuvolatätikin alkoi nauraa että kylläpäs sillä on kova elämä jo menossa. :D Enkä ylipäätään ymmärrä miten jossain niin pienessä voi olla niin paljon elämää! Oli kyllä ehdottomasti hienoin hetki tähän mennessä kun kuuli pikkusen sydänäänet<3

Tänään kävin aamulla sitten sairaalassa labrassa verikokeessa ja vein pissinäytteet. Otti kyllä kipeetä kun kolme pulloa otettiin verta. Sen jälkeen kävin kaupassa ja nyt pitäis 40 minuutin päästä olla töissä. Koitan tehdä muutaman iltavuoron jos mun olisi illassa helpompi olla kun aamussa. Aamut on vaan aina niin tuskaa töissä kun saa ravata vessassa koko ajan. Eilen varasin ajan myös ensimmäiseen ultraan joka ois tasan kolmen viikon päästä tiistaina, menispä aika nopeeta! Kohta mennään jo alle kolmenkymmenen viikon, koska jäljellä on enään 30 viikkoa ja kaksi päivää odottelua! :) Lauantaina pitäis mennä Tampereelle teatteriin kattomaan Veriveljet. Ajankohta ei todellakaan oo mikään hyvä, koska pahoinvoinnin suhteen tää viikko on ollu ehdottomasti pahin mutta toivottavasti mä siitä jotenkin selviän!