Elämänmuutoksia

Ihana sunnuntai aamu, ulkona on kylmä, aurinko paistaa ja syksy tulee! (Vaikka en siitä tykkääkään..) Tänään Viljami kahdeksan jälkeen päätti että ei muuten enää nukuta joten noustiin sitten hiljaa ylös ja jätettiin isi nukkumaan, saa sekin kerrankin nukkua myöhään. :) Valvottiin Juuson kanssa eilen myöhään, puoli kaksi vasta taidettiin mennä sänkyyn kun kymmenestä asti vaan maattiin sohvalla ja juteltiin ja kerrottiin toisillemme vanhoja asioita "entisestä" elämästä, olisin voinut jatkaa vaikka koko yön mutta isiä jo niin väsytti ja Viljamikin heräsi jo ensimmäisen kerran. Itse en saanut taas vaihteeksi nukuttua kun tuli mietittyä kaikenlaista mutta kyllä viidenkin tunnin yöunilla aina yhden päivän pärjää.

Viikolla on tapahtunut kaikenlaista tulevaisuuden kannalta ja meillä omalla tavallaan alkaa nyt uusi elämä, nimittäin isi vaihtaa työpaikkaa ja samalla vaihtuu kokopäivätyö vuorotyöhön. Luojan kiitos ei ole joka toinen viikko aamua joka toinen iltaa, vaan kaksi aamuviikkoa ja yksi iltaviikko, en siis joudu niin paljon olla yksin vauvan kanssa mutta tuokin kuulostaa vähän ylitsepääsemättömältä mutta enköhän siihen totu. Varmaan iltaviikoilla mennään joinakin iltoina vanhemmilleni ja äitini lupasi tulla meidän seuraksi tänne aina joskus. Toinen "paha" mikä työpaikanvaihdoksesta tulee niin jouluun asti joka viikonloppu olevat ylityöt. Toki sinne ei ole ihan joka viikonloppu pakko mennä, mutta vähentää meidän yhteistä aikaa entisestään. :(

Myös toinen suuri asia on nyt luultavasti edessä eli muutto. Viikolla käytiin katsomassa yhtä asuntoa joka oli meidän tarpeille sopiva. Luultavasti oltaisiin tehty sopimukset heti mutta oltiin jo keretty sopia ensi viikon tiistaille myös yksi asuntonäyttö joten sovittiin että tehdään päätös tiistai-iltana ja ilmoitetaan otetaanko asunto vai ei. Meillä on myös yhdestä kolmannesta asunnosta tehty haku mutta siitä ei ole vielä kuulunut mitään mikä sinänsä harmittaa koska se olisi rivitalo ja kaksi edellämainittua kerrostaloja. Loppupeleissä kuitenkin mielummin muuttaisin rivitaloon. Stressaa jo pelkkä ajatus että pitäisi vauvan kanssa alkaa muuttohommiin.. :D

Eilen mentiin heti aamulla Viljamin kummitädin luo maalle, myös siis omalle kotipaikalleni missä olen lapsuuteni asustellut ja lähdettiin vaunuttelemaan. Ihanaa oli kävellä peltojen keskellä kakan hajussa! <3 Niin hassulta kun se kuulostaakin mutta nykyään arvostan todella paljon sitä missä sain lapsuuteni viettää, etten kasvanut keskellä kaupunkia, vaan 15km keskustasta, ei maalla mutta ei kaupungissa eikä missään lähiössäkään ja haluaisin omille lapsilleni antaa samanlaisen ympäristön kasvaa.

Tänään taidetaan mennä minun mummolaan kunhan mumma vaan pääsee ensin töistä. Viljami alkaa olla sen verran väsynyt että taitaa olla päikkäreiden aika! Ainiin, se vielä mainittakoon että perunan lisäksi vauvveli syö jo porkkanaa ja eilen maistettiin mummulassa myös banaania! :)

Suklaalevyn kuoret olikin tosi kiva lelu! :)

Perunan maistelua!

Viikko on alkanut tylsän sateisissa merkeissä. Eilen vaunuteltiin serkkuni luo mutta se osoittautuikin turhaksi reissuksi kun ei hän ollutkaan kotona vaikka piti olla! Tänään ollaan oltu vaan kotosalla ja joskus tunnin päästä rakas ystäväni, Viljamin kummitäti tulee käymään. :)

Eilen meillä maistettiin ensimmäistä kertaa perunaa! Hyvin meni alas mutta kauan piti jälkeenpäin maistella että mitähän se nyt oli ja tänään sama homma, ainakin 5 min maisteltiin suussa jälkeenpäin. :) Katotaan jos loppuviikolla maistellaan taas jotain uutta!

Huomenna ois taas vauvojen treffailua ja loppuviikko menee aina äkkiä!

Ensimmäisellä lusikalla tuli melkein kaikki ulos:)

Toisella kerralla meni jo masuun asti:)

Taiteiden yö

Huh, kun hurahti viikko taas nopeasti perjantaihin! Viljami nukkuu edelleen yöunia, valvoi aamuyöllä 2 ja puoli tuntia joten taitaa siitä johtua. Viime viikonloppuna sain hieman omaa aikaa kun pojat jäi kotiin ja tämä mamma suuntasi Hämeenkyröön Hämyvestareille, tosin yhden bändin vain kävin katsomassa ja aamuyöllä viiden aikaan olin takaisin kotona. Sunnuntai oltiin vanhemmillani maalaamassa leikkimökkiä joka saatiinkin onneksi valmiiksi. Tällä viikolla ei olla tehty oikeastaan mitään, silti aika mennyt tosi äkkiä!
Eilen vaunuteltiin kaupungille viideksi kun Juusolla loppui moottoripyörän ajotunti ja jäätiin sitten taiteiden yöhön. Käytiin syömässä raxissa ja kierreltiin vähän kaupungilla. Puoli yhdeksän maissa tultiin kotiin ja Viljami oli tooooosi yliväsynyt, joten yhdeksältä jo laitoin pojan nukkumaan mikä ei onnistunutkaan ihan niinkun elokuvissa. Ensin poika huusi vajaa puoli tuntia ennenkö sain edes syötettyä kun ei suostunut raivopäissään ottamaan tissiä, eikä myöskään tuttia. Nooo pikkuhiljaa yritin tarjota ja lopulta alkoi ottaa pieniä maistiaisia ja välissä taas huutoa mutta kyllä se tissi lopulta sitten alkoi kelvata! Tällä kertaa omaan sänkyyn nukahdettiin melkein heti ja ilman huutoa, tosin oli tissin jälkeen jo sen verran silmät ummessa että taisi jo puoliksi nukkua kun sinne omaan sänkyyn siirrettiin. Viitisen minuuttia poika siinä raotteli silmiä mutta lopulta uni voitti. Yö meni taas vaihteeksi huonosti, heräiltiin se miljoona kertaa ja tosiaan vähän yli viidestä vähän vajaa kahdeksaan poika oli hereillä ja kello kohta 12 niin nukkuu edelleen..
Tänään mennään illaksi Juuson vanhemmille ja huomenna aamulla pitäisi jo 10 olla Juuson serkun konfirmaatiotilaisuudessa ja sen jälkeen rippijuhlat heillä kotona, saas nähdä millä keretään noin aikasin.. ;)
Lopuksi pieni kuvapläjäys menneeltä viikolta!

Viljami ja uuden ratasosan kokeilu!

Meillä osataan jo pitää lelua kädessä! Ja syödä sitä....

Äitin rakkain möhkäle<3

4kk neuvola

Tänään oli Viljamin 4kk neuvolalääkäri. Neuvolan puolella oli taas sama sijainen joka oli myös 2kk neuvolassa, tällä kertaa hän ei kuitenkaan lapsettomana jaellut neuvojaan joten jäi positiivisempi mieli. Kasvu oli hyvässä vauhdissa ja pelkällä maidolla kehotettiin jatkamaan, katsotaan, voi olla että ensi viikolla kuitenkin aloitellaan kiinteitä.
Paino 7580g (6850g)
Pituus 64,1cm (61,2cm)
Päänympärys 43,2cm (42cm)
Neuvolaterveiset: Ihana hymypoika. Kasvaa hienosti. Elimistö terve. Kaikki hyvin!

Neuvolan jälkeen oli lääkäri ja oli oikein mukava täti joka antoi neuvoja vanhalla kunnon maalaisjärjellä jonka kautta itsekin pyrin monesti ajattelemaan! Viljami kovasti naureskeli lääkärille joka jaksoi sille höpötellä kaikenlaista mutta kiukku tuli kun lääkäri katsoi korvat! Kiinteistä myös puhuttiin noitten yöheräämisten takia jos niillä helpottaisi ja vaikka hänkin sanoi että pelkällä maidolla voidaan jatkaa mutta pitää olla terveen itsekäs ja siinä vaiheessa kun en enää jaksa yöllä herätä niin monesti on kiinteiden aika. Tuntuu, että vielä jaksan kohtuullisen hyvin vaikka melko finaalissa olenkin mutta en tiedä tuleeko sitä pistettä ettei jaksa enää, niin koskaan, koska tuon pienen vuoksi teen mitä tahansa. En halua kiirehtiä kiinteiden kanssa ja aloitan ne kun siltä tuntuu, ehkä ensi viikolla, tai seuraavalla, ehkä kuukauden päästä, en tiedä vielä ja aika näyttää.

Neuvolan jälkeen äitini tuli hoitamaan Viljamia, joka oli helppo hoidettava kun nukkui koko sen ajan kun olin poissa. Kävin katsastamassa auton joka ihme kyllä meni jopa läpi! Luulin että olisi pompannut vaikka mistä kun tuokaan ei mistään uusimmasta päästä ole. Korjauskehotuksia tuli kolme mutta ne oli vaan pikkujuttuja ja ei onneksi tarvitse käydä enään uudestaan näyttämässä. Kun tulin kotiin värjäsin äitin hiukset ja loppuilta ollaankin pelattu Juuson kanssa vaan jääkiekkoa ja katsottu tv:tä ja Viljami touhannut lattialla vieressä.

Nukkumaanmeno oli tänäkin iltana melkoinen show ja itkuhan siinä pääsi mullakin kun on niin raskasta katsoa kun toinen itkee. Tunnin verran poika huusi sängyssä, puolen tunnin jälkeen nostin syliin jossa pidin 5-10min sen jälkeen takaisin sänkyyn ja Viljami oli noin 5min hiljaa jonka jälkeen huuto alkoi uudelleen kun oli saanu kerättyä vähän voimaa taas itkeä.. En tiedä kauanko vielä huusi, ehkä puolisen tuntia jonka jälkeen alkoi rauhottua ja sitten 10min pientä kitinää ja samalla silmät meinasi mennä kiinni joka välissä. Pidin kädestä kiinni koko ajan vaikka huusikin ja lopulta pieni sinne nukahti, väsynyt, itkuinen mutta onnellinen äiti katsoi vieressä voittajafiiliksellä pientä tuhisijaa<3

Voi kun toinen on joskus ollut niin pieni<3