Taas hujahtanut viime kirjoituksesta pitkä tovi, muuta syytä en sille löydä, aika ei yksinkertaisesti vain ole riittänyt tälle. Meillä on ollut viimeiset pari viikkoa semmosta härdelliä... Ollaan jo kauan keskenämme haaveiltu meidän kotiin uutta lattiaa. Kun tänne muutettiin, ei asunnon omistaja siihen suostunut, päätettiin kuitenkin kysyä uudemman kerran - ja meitä onnisti, hän suostui uusiin lattioihin. Viime viikolla käytiin valitsemassa lattia ja se laitettiin tilaukseen. Eilen aamulla käytiin osa niistä hakemassa ja aloitettiin lattiaremontti. Loput tulee ensi viikon aikana jälkitoimituksessa. Homma aloitettiin Viljamin huoneesta ja iltaan mennessä oltiin päästy puoleenväliin. Haastavaa tästä tekee tuo pikkumies, joka tottakai pyörii jaloissa koko ajan ja "auttaa", saisi olla silmät selässäkin kun on kuitenkin lattialla kaikkea pienellä vaarallista. Eilen meillä myös kävi paljon vieraita, joten sekin viivytti hommia.
Tänään aamulla taas jatkettiin, Viljami onneksi lähti vanhempieni kanssa isomummolaan päiväksi, eikä tänään pitäisi tulla vieraitakaan, joten syitä homman viivästymiselle on turha hakea muista kuin itsestä. ;)
Eilen aamupäivällä haettiin myös meidän uudet perheenjäsenet, kaksi pientä kissanpentua. Nimiä niillä ei vielä ole, mutta varsin valloittavia tapauksia ovat! <3 Ihana saada vähän lisää elämää tämän katon alle.
Sitten asiasta kukkaruukkuun, viikonloppua me vietettiin Turussa. Perjantaina olin aamulla töissä ja iltapäivällä lähdettiin ajelemaan kohti Turkua. Viljami nukkui matkasta vain tunnin verran, joten voitte varmaan arvata, millainen loppumatka oli... Mikään ei poikaa kiinnostanut, ja ihan loppumatka sitten vain itkettiin. Päästiin kuitenkin perille niin, että kaikilla oli hermot vielä tallella. ;) Ilta vain istuskeltiin myöhälle yöhön ja juteltiin mukavia vähän isommalla porukalla.
Lauantaikin meni nopeasti. Illalla olin yhdessä äitini kanssa Down by the laiturissa, pojat ja isäni jäi meidän sukulaisten luo. Tultiin jo 11 aikaan illalla pois ja taas meni myöhään jutellessa ja grillaillessa. Sunnuntai aamulla pakkailtiin tavarat ja suunnattiin heti kahdeltatoista kauppakeskus Myllyyn. Viljami tuli meidän kanssa, J ja isäni meni poikien kaupoille. :D Pari tuntia kierreltiin kunnes Viljami alkoi väsyttää, ajettiin abc:lle syömään ja lähdettiin kotiinpäin. Illalla myöhään oltiin vasta kotona ja taas oli loppumatka pelkkää itkua, mutta luojan kiitos ei ole reissuja, johon Viljami tulisi mukaan, hetkeen tiedossa. :)
Aina vain ei kerkeä vaikka kuinka yrittäisi... :) Mutta ei blogi saakaan hallita elämää. Tiedän ihmisiä, jotka kaiken aikaa miettivät blogiaan. Eivät syö ruokaansa ennen kuin ovat kuvanneet annoksensa - koska blogi. Tai jotka eivät kykene nauttimaan yhtään mistään ilman, että ajattelevat saavansa siitä blogiinsa kivan postauksen tai miettivät, miltä tämä näyttäisi blogissa :D
VastaaPoistaMatkustaminen pienten kanssa on välillä haasteellista, mutta hyvä että selvisitte hermojanne menettämättä :) Mukavia hellepäiviä!
Niinhän se on, no, pian tulee syksy, eiköhän silloin viimestään taas vähän blogi-into palaudu ja aikakin riittää. Samoin sinne! :)
Poista