Karhunpoika sairastaa...

Meillä oli kyllä aivan kamala viime yö.. Viljami nukkui jo toissayön huonosti, heräili vähän väliä ja kun otin meidän sänkyyn, poitsu vaan pyöri siellä koko ajan ja valvoi muutaman pidemmän pätkän. Viime yönä sama homma toistui taas. Ensimmäisen tunnin nukkui heräämättä, sitten alkoi heräily puolen yön jälkeen, sain vartiksi nukahtamaan, heräsi taas ja mikäs sieltä tulikaan....KAKKA! En voinut jättää sitä vaippaan koko yöksi, joten kiikutin puoliunessa olevan pojan toiseen huoneeseen vaipanvaihtoon, huutohan siitä tuli.

Viljami oli jo vaippaa vaihdettaessa vähän outo, itki oudosti ja vähän kouristeli, ainahan se rimpuilee, mutta tuo oli erilaista. Saatiin vaippa vaihdettua ja uudet yökkärit päälle, mentiin meidän sänkyyn ja taas alkoi se armoton pyöriminen, samalla itki edelleen oudosti, jotenkin tosi voimakkaasti ja kuulosti siltä että ottaa kipeetä tms. Otin syliin ja poitsu alkoi huutaa vielä kovempaa ja kouristelemaan/rimpuilemaan voimakkaammin. Siinä vaiheessa sanoin vieressä makaavalle isukille, ettei nyt ole kaikki kunnossa.

Melkein samantien kun olin saanut tuon sanottua, lensi pikkuäijältä kaaressa oksennus sänkyyn. Noustiin nopeasti ylös ja samantien tuli vielä enemmän voimalla toinen annos lattialle ja kolmas puolen minuutin päästä vessan lattialle. Koko tämän ajan ja vielä kymmenisen minuuttia sen jälkeen pikkumies itkee niin kovaa kun vaan noin pienestä ihmisestä lähtee. Soitettiin päivystykseen, käskivät vaan seurata ja antaa paljon juotavaa.

Pikkuhiljaa Viljami rauhoittui ja suostui edes vähän juomaan. Vaihdettiin kolmannet yökkärit sille yölle, kaikki lakanat uusiin ja sänkyyn vielä patjan päälle suoja kun se oli ihan märkä sekä putsattiin lattioilta nuo ihanat jätökset... Jätin yöpöydän lampun päälle ja mentiin takaisin makaamaan. Viljami oli ihan muissa maailmoissa, ei ikinä ennen ole ollut noin vaisu. Tuijotti vain suoraan eteenpäin, ei katsonut edes silmiin, välillä vähän heilutteli sormiaan ja jalkojaan. Pikkuhiljaa pikkumiehen silmät alkoi painua kiinni ja lopulta uni tuli uudestaan, mutta aamulla kyllä huomasi että ihan poikki oli tuo pienikin. :(

Aamulla herätin Viljamin yhdeksän aikaan kun meillä oli kymmeneltä neuvola. Aamupalaan asti oli vieläkin aika vaisu, puurokaan ei oikein maistunut. Pikkuhiljaa kuitenkin alkoi elämä voittamaan ja neuvolan jälkeen jo leikki normaalisti ja oli oma itsensä, pikku energiapakkaus. <3 Neuvolassa tosiaan käytiin sen takia, kun saatiin vielä viimeinen 1v rokotteista. Tällä kertaa ei kovin kauaa itkenyt, lähinnä säikähti piikkiä ja pienen hetken vain itki ja viiden minuutin päästä jo hymyili ja oli niin neuvolatädin kaveria. ;)