Elämänmuutoksia

Ihana sunnuntai aamu, ulkona on kylmä, aurinko paistaa ja syksy tulee! (Vaikka en siitä tykkääkään..) Tänään Viljami kahdeksan jälkeen päätti että ei muuten enää nukuta joten noustiin sitten hiljaa ylös ja jätettiin isi nukkumaan, saa sekin kerrankin nukkua myöhään. :) Valvottiin Juuson kanssa eilen myöhään, puoli kaksi vasta taidettiin mennä sänkyyn kun kymmenestä asti vaan maattiin sohvalla ja juteltiin ja kerrottiin toisillemme vanhoja asioita "entisestä" elämästä, olisin voinut jatkaa vaikka koko yön mutta isiä jo niin väsytti ja Viljamikin heräsi jo ensimmäisen kerran. Itse en saanut taas vaihteeksi nukuttua kun tuli mietittyä kaikenlaista mutta kyllä viidenkin tunnin yöunilla aina yhden päivän pärjää.

Viikolla on tapahtunut kaikenlaista tulevaisuuden kannalta ja meillä omalla tavallaan alkaa nyt uusi elämä, nimittäin isi vaihtaa työpaikkaa ja samalla vaihtuu kokopäivätyö vuorotyöhön. Luojan kiitos ei ole joka toinen viikko aamua joka toinen iltaa, vaan kaksi aamuviikkoa ja yksi iltaviikko, en siis joudu niin paljon olla yksin vauvan kanssa mutta tuokin kuulostaa vähän ylitsepääsemättömältä mutta enköhän siihen totu. Varmaan iltaviikoilla mennään joinakin iltoina vanhemmilleni ja äitini lupasi tulla meidän seuraksi tänne aina joskus. Toinen "paha" mikä työpaikanvaihdoksesta tulee niin jouluun asti joka viikonloppu olevat ylityöt. Toki sinne ei ole ihan joka viikonloppu pakko mennä, mutta vähentää meidän yhteistä aikaa entisestään. :(

Myös toinen suuri asia on nyt luultavasti edessä eli muutto. Viikolla käytiin katsomassa yhtä asuntoa joka oli meidän tarpeille sopiva. Luultavasti oltaisiin tehty sopimukset heti mutta oltiin jo keretty sopia ensi viikon tiistaille myös yksi asuntonäyttö joten sovittiin että tehdään päätös tiistai-iltana ja ilmoitetaan otetaanko asunto vai ei. Meillä on myös yhdestä kolmannesta asunnosta tehty haku mutta siitä ei ole vielä kuulunut mitään mikä sinänsä harmittaa koska se olisi rivitalo ja kaksi edellämainittua kerrostaloja. Loppupeleissä kuitenkin mielummin muuttaisin rivitaloon. Stressaa jo pelkkä ajatus että pitäisi vauvan kanssa alkaa muuttohommiin.. :D

Eilen mentiin heti aamulla Viljamin kummitädin luo maalle, myös siis omalle kotipaikalleni missä olen lapsuuteni asustellut ja lähdettiin vaunuttelemaan. Ihanaa oli kävellä peltojen keskellä kakan hajussa! <3 Niin hassulta kun se kuulostaakin mutta nykyään arvostan todella paljon sitä missä sain lapsuuteni viettää, etten kasvanut keskellä kaupunkia, vaan 15km keskustasta, ei maalla mutta ei kaupungissa eikä missään lähiössäkään ja haluaisin omille lapsilleni antaa samanlaisen ympäristön kasvaa.

Tänään taidetaan mennä minun mummolaan kunhan mumma vaan pääsee ensin töistä. Viljami alkaa olla sen verran väsynyt että taitaa olla päikkäreiden aika! Ainiin, se vielä mainittakoon että perunan lisäksi vauvveli syö jo porkkanaa ja eilen maistettiin mummulassa myös banaania! :)

Suklaalevyn kuoret olikin tosi kiva lelu! :)